Hevo­se­si on meil­le tär­keä

Apua; hevo­nen hyp­pii kol­mel­la jalal­la! Voi­ma­kas­ta ontu­maa sel­vi­tel­täes­sä tär­ke­ää on, miten oireet ovat alka­neet. Jos hevo­nen on aamul­la tal­lis­ta otet­taes­sa voi­mak­kaas­ti ontu­va, mie­ti mitä sen kans­sa eilen teh­tiin ja oli­ko jotain epä­ta­val­lis­ta? Vai meni­kö hevo­nen hyvä­kun­toi­se­na aamul­la tar­haan ja löy­tyi myö­hem­min siel­tä ontu­va­na? Vai alkoi­ko ontu­ma äkil­li­ses­ti kes­ken rat­sas­tuk­sen tai ajon tai heti tree­nin jäl­keen? Näkyy­kö haa­vo­ja tai ruh­jei­ta? Kan­nat­taa myös muis­tel­la, mil­loin hevo­nen on ken­gi­tet­ty tai onko sen nive­liä hoi­det­tu vii­meis­ten parin vii­kon aika­na?

Puh­dis­ta kavio eri­tyi­ses­ti poh­jas­ta ja tun­nus­te­le kavio hyvin. Onko kavio läm­min tai tun­tuu­ko kavio­puls­si? Jos kavio­puls­sia on vai­ke­aa löy­tää, sitä kan­nat­taa har­joi­tel­la. Voit hyvin pyy­tää eläin­lää­kä­riä näyt­tä­mään oikean pai­kan puls­sin tun­nus­te­luun kli­nik­ka- tai tal­li­käyn­nin yhtey­des­sä. Onko ken­kä suo­ras­sa ja ovat­ko kaik­ki nau­lat hyvin? Kavio­pih­deil­lä voi itse­kin tun­nus­tel­la, onko kavios­sa arkuut­ta. Jos kavios­sa on läm­pöä, puls­sia tai pih­tiar­kuut­ta, kan­nat­taa har­ki­ta ken­gän irrot­ta­mis­ta ja hau­teen lait­ta­mis­ta, eten­kin jos hevo­nen on juu­ri ken­gi­tet­ty. Kavio­pai­se tai nau­lan­pai­na­ma on ylei­nen äkil­li­sen ontu­man syy, ja oireet voi­vat olla hyvin­kin voi­mak­kaat. Pai­se voi myös tur­vot­taa jal­kaa jos­kus voi­mak­kaas­ti­kin.

Onko jalas­sa tur­vo­tus­ta, ja jos on, niin mis­sä koh­das­sa? Aris­taa­ko hevo­nen tur­von­neen alu­een pai­ne­lua tai varo­vais­ta tai­vut­te­lua? Onko haa­vo­ja tai ruh­jei­ta? Onko hevo­sel­la kuu­met­ta?

Voi­mak­kaas­ti ontu­va hevo­nen on syy­tä pitää kar­si­na­le­vos­sa. Ken­git­tä­jä kan­nat­taa pyy­tää kat­so­maan kavio­ta eten­kin, jos sii­nä on jotain oirei­ta. Äkil­li­ses­ti alka­nut voi­ma­kas ontu­ma on myös syy­tä tut­kia eläin­lää­kä­ris­sä nopeas­ti, var­sin­kin jos se on alka­nut voi­mak­kaa­na kes­ken lii­kun­nan tai on mah­dol­li­suus toi­sen hevo­sen pot­kuun esim. tar­has­sa. Voit hyvin ottaa yhteyt­tä kli­ni­kal­le ja kes­kus­tel­la, miten pikai­ses­ti ontu­maa on syy­tä tut­kia tai voi­ko sitä het­ken seu­rail­la.

Ken­gi­tys­ku­vat — Eläin­lää­kä­rin, ken­gi­tys­se­pän ja omis­ta­jan yhtei­nen työ­ka­lu

Hyvä ken­gi­tys on yksi tär­keim­mis­tä jal­ka­ter­veyt­tä tuke­vis­ta asiois­ta — ellei jopa tär­kein.

Kavion muo­toa ja jalan asen­toa on help­po seu­ra­ta pääl­tä päin ja ammat­ti­tai­toi­nen ken­git­tä­jä osaa pel­käs­tään sen­kin perus­teel­la arvioi­da monia asioi­ta.

Kavion ulko­puo­li ei kui­ten­kaan yksi­se­lit­tei­ses­ti ker­ro, mitä kavion sisäl­tä löy­tyy. Ns. ken­gi­tys­ku­vat eli kavioi­den sivul­ta ote­tut rönt­gen­ku­vat ovat yleis­ty­neet ja tar­joa­vat tie­toa sii­tä, mitä emme pal­jain sil­min näe. Ken­gi­tys­ku­vat ote­taan monis­ta muis­ta kavion rötn­gen­ku­vis­ta poi­ke­ten ken­gät jalas­sa, joten se ei ole toi­men­pi­tee­nä sen vuok­si han­ka­la.

Kuvas­ta voi­daan arvioi­da kavio­luun asen­toa, var­va­sak­se­lia, kavion poh­jan pak­suut­ta ja kavio­luun suh­det­ta kavion ulkoi­siin raken­tei­siin.

Rönt­gen­ku­va ei yksin mää­ri­tä oike­aa ken­gi­tys­tä. Se on yksi tär­keä osa koko­nai­suut­ta, jos­sa huo­mioi­daan myös hevo­sen raken­ne, lii­ke, kavion ulkoi­nen muo­to ja klii­ni­nen tilan­ne.

Eläin­lää­kä­ri pyy­tää­kin usein omis­ta­jaa otta­maan valo­ku­vat kat­se­lu­näy­töl­lä näky­vis­tä ken­gi­tys­ku­vis­ta, jot­ta ken­git­tä­jä itse saa yhden työ­ka­lun lisää käyt­töön­sä. Jul­kai­sun kuva juu­ri täl­lä tapaa otet­tu — ei kau­nein, mut­ta ken­git­tä­jäl­le riit­tä­vä työ­ka­lu.

Eläin­lää­kä­rim­me vas­taa­not­ta­vat poti­lai­ta Porin hevoskli­ni­kal­la seu­raa­vas­ti:

Ti 6.10. Kim­mo Lam­pi­nen
Ke 14.10. Ali­na Sil­ven­toi­nen
Ke 21.10. Kris­tii­na Erto­la
Ti 27.10. Kim­mo Lam­pi­nen

Porin Hevoskli­nik­ka sijait­see Porin ravi­ra­dal­la, osoi­te Ravin­tie 1, Pori.
Mah­dol­li­suus esim. ontu­ma­tut­ki­muk­siin, rönt­gen­ku­vauk­seen, hen­gi­tys­tei­den tut­ki­muk­siin, mahan tähys­tyk­siin, ham­pai­den hoi­toon jne.
Tie­dus­te­lut ja ajan­va­rauk­set Tam­pe­reen Hevoskli­ni­kan toi­mis­tos­ta: puh. 03–3441700, ma-pe 8–16.
Ter­ve­tu­loa Poriin!🐎
#hevo­set #ravit #rat­sas­tus #eläin­lää­kä­ri #eläin­lää­kin­tä @porinravit

🇫🇮🐴 Hyvää Suo­men­he­vo­sen päi­vää! 🐴🇫🇮

Tänään 6.9. juh­lim­me suo­men­he­vos­ta – mei­dän omaa, ainut­laa­tuis­ta kan­sal­li­saar­ret­tam­me.

Tämän aar­teen säi­lyt­tä­mi­sek­si on kir­jat­tu hal­li­tus­oh­jel­maan­kin koh­ta “Suo­men­he­vo­sen ase­ma kan­sal­lis­ro­tu­na tur­va­taan”. Mut­ta mitä kan­sal­lis­ro­dun säi­lyt­tä­mi­nen käy­tän­nös­sä tar­koit­taa?

Se tar­koit­taa ennen kaik­kea kas­va­tus­ta. Suo­men­he­vo­sen tule­vai­suus ei syn­ny itses­tään. Se tar­vit­see kas­vat­ta­jia, jot­ka teke­vät pit­kä­jän­teis­tä jalos­tus­työ­tä, tam­ma­no­mis­ta­jia, jot­ka uskal­ta­vat teet­tää var­so­ja, sekä ihmi­siä, jot­ka näke­vät suo­men­he­vo­sen arvon ja mah­dol­li­suu­det myös tule­vai­suu­des­sa.

Tilan­ne onkin tär­keä huo­mioi­da: vuon­na 2025 syn­tyi vain 868 suo­men­he­vos­var­saa. Alle tuhan­nen var­san vuo­sit­tai­nen syn­ty­mä­mää­rä on alit­tu­nut jo kol­me­na peräk­käi­se­nä vuon­na. Rodun elin­voi­mai­suu­den kan­nal­ta tämä on kriit­ti­nen raja.

Onnek­si suo­men­he­vo­nen on edel­leen moni­puo­li­nen rotu, jol­la on paik­kan­sa niin raviur­hei­lus­sa, rat­sas­tuk­ses­sa, työ­he­vo­se­na kuin har­ras­tus- ja tera­pia­toi­min­nas­sa­kin. Juu­ri moni­puo­li­nen käyt­tö aut­taa pitä­mään rodun elin­voi­mai­se­na.

Myös me hevoskli­nik­ka­na haluam­me olla muka­na täs­sä työs­sä.
Ter­veys on yksi kas­va­tuk­sen ja hevo­sen koko elä­män tär­keis­tä kul­ma­ki­vis­tä. Hyvin­voi­va tam­ma, onnis­tu­nut tii­neys, ter­ve var­sa ja mah­dol­li­sim­man pit­kä ja hyvä elä­mä ovat asioi­ta, joi­den eteen teh­dään työ­tä yhdes­sä kas­vat­ta­jien ja omis­ta­jien kans­sa.

Hyvää Suo­men­he­vo­sen päi­vää kai­kil­le suo­men­he­vos­ten ystä­vil­le – ja eri­tyi­ses­ti kas­vat­ta­jil­le, jot­ka teke­vät työ­tä tämän ainut­laa­tui­sen rodun tule­vai­suu­den eteen.

Mikä on sinun mie­leen­pai­nu­vin suo­men­he­vo­se­si? 🐴👇

Ähky ei ole mikään yksit­täi­nen sai­raus, vaan tar­koit­taa vat­saon­te­lon kipu­ti­laa. Voi­daan­kin mie­luum­min puhua ähky­oi­reis­ta. Ylei­sim­min ähkyt ovat suo­lis­to­pe­räi­siä ja joh­tu­vat umme­tuk­ses­ta, kaa­sun kerään­ty­mi­ses­tä suo­lis­toon tai suo­len asen­to­muu­tok­ses­ta. Ähky­oi­rei­den skaa­la on hyvin laa­ja. Lie­vim­mil­lään hevo­nen saat­taa olla vain tavan­omais­ta vai­sum­pi, makail­la enem­män tai ajoit­tain kat­sel­la kyl­ki­ään. Ruo­ka­ha­lu ja juo­mi­nen usein hei­ken­tyy, mut­ta ei aina. Ulos­ta­mi­nen vähe­nee tai lop­puu koko­naan lähin­nä umme­tusäh­kyis­sä, mut­ta jos­kus eten­kin alku­vai­hees­sa hevo­nen voi ulos­taa mel­ko nor­maa­lis­ti. Voi­ma­kas ripu­li voi myös aiheut­taa ähky­oi­rei­ta. Voi­mak­kaam­pia kipuoi­rei­ta voi­vat olla lisään­ty­nyt levot­to­muus, kuo­pi­mi­nen, makuul­le meno ja pieh­ta­roin­ti. Usein hevo­nen näyt­tää kipuil­met­tä. Kipuil­me­tut­ki­muk­set onkin pää­osin teh­ty juu­ri ähky­ki­pua arvioi­taes­sa, eikä näi­tä pidä suo­raan yhdis­tää hevo­sen ilmei­siin sen kes­kit­tyes­sä tai pon­nis­tel­les­sa.

Yleen­sä kivun voi­mak­kuus ja oirei­den kehit­ty­mi­sen nopeus ovat yhtey­des­sä taus­tal­la ole­van tilan vaka­vuu­teen. Ähky­oi­rei­den vaka­vuu­teen kor­re­loi kivun lisäk­si syke, lima­kal­vo­jen väri ja suo­lis­to­ää­net. Aikui­sen hevo­sen lepo­sy­ke on yleen­sä n. 30–40 lyön­tiä minuu­tis­sa. Lie­vem­mis­sä ähkyis­sä syke on yleen­sä 50–60 välil­lä, mut­ta jos syke nousee täs­tä kor­keam­mak­si, on syy­tä epäil­lä jotain vaka­vam­paa. Lima­kal­vot ovat yleen­sä vaa­lean­pu­nai­set ja tasa­vä­ri­set. Jos lima­kal­vot ovat voi­mak­kaan punai­set, siner­tä­vät, kir­ja­vat tai nii­hin on nous­sut suo­nia näky­viin, ei eläin­lää­kä­rin kut­su­mis­ta kan­na­ta vii­vy­tel­lä. Suo­li­ää­niä kuun­nel­laan par­hai­ten ste­tos­koo­pil­la, mut­ta nii­tä pys­tyy kuu­le­maan myös pai­na­mal­la kor­vaa näl­kä­kuop­paan kum­mal­la­kin puo­lel­la. Hälyt­tä­vim­piä ääniä ovat kilah­duk­set tai äänien puut­tu­mi­nen koko­naan.

Ähky­oi­reet saat­ta­vat pahen­tua nopeas­ti. Oli kivun taus­tal­la mikä tilan­ne tahan­sa, nopea hoi­to on para­ne­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää. Jos ähky­ki­pu on voi­ma­kas­ta ja/tai oireet pahe­ne­vat nopeas­ti, ei tilan­net­ta kan­na­ta pit­kään seu­rail­la vaan hevo­nen tar­vit­see eläin­lää­kä­rin tut­ki­muk­sen ja hoi­don.
#hevo­set #rat­sas­tus #ravit